Vaasan Setlementti on auttanut työttömiä uuteen alkuun yli 25 vuoden ajan. Viimeisin työllistämishankkeemme päättyi elokuun lopussa. Hankkeen aikana, vuoden 2023 tammikuusta lähtien, autoimme 75:ttä vaikeasti työllistyvää ihmistä – osatyökykyistä, maahanmuuttajataustaista, yli 55-vuotiasta, pitkäaikaistyötöntä – pääsemään eteenpäin työllistämispolulla.
Kaikkiaan Vaasan Setlementti on auttanut Pohjanmaan TE-toimiston, Vaasan kaupungin työllistämispalveluiden ja muiden yhteistyökumppanien avulla runsaan neljännesvuosisadan aikana yli 2 400 työtöntä Vaasan seudulla. Keskimäärin siis lähes sata ihmistä vuodessa on löytänyt itselleen uuden työ-, työkokeilu- tai opiskelupaikan. Muutakin Setlementti on ihmisille tarjonnut; yhteisön, osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia (esim. harrasteryhmät ja vapaaehtoistyömahdollisuudet).
Vuoden 2025 alussa tilanne muuttuu, kun TE-palvelu-uudistus tulee voimaan. Meidän alueellamme TE-palvelut siirtyvät valtiolta kuntien muodostamalle Pohjanmaan työllisyysalueelle. Setlementin tarjoamat työllistämispalvelut mahdollisti työvoimapoliittinen avustus, josta ei enää säädetä ensi vuoden alussa voimaan tulevassa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa. Tämä avustusmuoto, jota käytettiin erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen luomalla työmahdollisuuksia välityömarkkinoille on nyt siis loppunut.
Vaasassa työmahdollisuuksia tarjosivat esim. auto- ja merimuseo, taidelainaamo, 4H-yhdistys, alueelliset kylätalkkarit, Vaasan teollisuuden ammattiosasto ja Almatar. Yhdistystyöpaikat ovat toimineet valmennustyyppisinä työpaikkoina vuosittain noin kahdellakymmenellä työnantajalla, joiden avulla työttömien työnhakijoiden osaaminen ja työelämätaidot on nostettu vastaamaan avointen työmarkkinoiden vaatimustasoa, jotta työllistyminen sinne olisi myöhemmin mahdollista.
Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyys kasvaa tällä hetkellä, kuten muuallakin Suomessa. Elokuun lopussa täällä oli yhteensä 7677 työtöntä työnhakijaa. Se on 805 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Pitkäaikaistyöttömiä oli 202 enemmän kuin vuosi sitten.
Työttömyys maksaa Suomelle 10,8 miljardia euroa vuodessa. Yksi syrjäytynyt pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa vuodessa; yksi syrjäytynyt nuori miljoonan.
Kansantalouden kannalta työttömyys aiheuttaa tuotannon laskua, verotulojen menetystä, sosiaaliturvamenojen ja kuntoutus- ja koulutuskulujen kasvua. Mitä kauemmin työttömyys kestää, sitä vaikeammaksi työllistäminen ja työllistyminen käyvät.
Talouden lisäksi työttömyys on mitä suuremmassa määrin inhimillinen ongelma. Työttömän omin sanoin työttömyys on sitä, että rahat eivät riitä, toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen vähenevät ja elämästä tulee byrokraattista, jokapäiväistä taistelua. Työttömyys koskettaa välillisesti suurta joukkoa ihmisiä, mm. työttömien perheenjäseniä. Huono-osaisuuden ja köyhyyden on myös todettu periytyvän sukupolvelta toiselle.
Järjestöissä on osaamista, sosiaalista pääomaa ja resilienssiä, jota kannattaa tulevaisuudessakin käyttää hyväksi työttömyyden aiheuttamia ongelmia ratkottaessa. Uudistuvien ja oikea-aikaisten hyvinvointipalveluiden lisäksi tarvitsemme muutoksia yhteiskunnan ja työnantajien asenteisiin. Suomi ei pärjää ilman monimuotoisia työmarkkinoita. Osallisuuden, hyvinvoinnin ja hyvän elämänlaadun kokemukset kuuluvat kaikille. Setlementti on tulevaisuudessakin rohkeasti ihmisen puolella.
Sirpa Myllyniemi
Projektipäällikkö
Vaasan Setlementtiyhdistys ry