Tyttöjen tulevaisuus ei ole vain ”tyttöjuttuja”
Peruskoulussa 34 % tytöistä kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun sama luku pojilla on vain 16,5 %, kertoo valtion nuorisoneuvoston hyvinvointi-indikaattori. Miksi näin? Onko tämä selvää sukupuolittuneiden odotusten ja paineiden vaikutusta, jotka heikentävät tyttöjen hyvinvointia jo nuorena? Työelämässä tämä epätasa-arvo näkyy entistä selvemmin: lähes puolet nuorista naisista on huolissaan tulevaisuuden jaksamisestaan, kun miehistä vain 27 % kokee samoin.
Nuorten naisten hyvinvointitilastot paljastavat syvän rakenteellisen ongelman, johon puuttuminen on välttämätöntä. Tyttöjen ja nuorten naisten tarpeet jäävät herkästi toissijaisiksi, vaikka tilastot huutavat, että heidän kokemuksiaan tulisi käsitellä merkityksellisinä ja kiireellisinä.
Tulevaisuudenusko on voimavara, joka voi torjua elämän syrjäyttävät tekijät. On surullista, että vain 59 % tytöistä uskoo saavansa tulevaisuuden unelmansa toteutettua, kun pojista samaa mieltä on 70 %. Miksi me hyväksymme, että tytöt epäilevät itseään? Tämä ei ole se tie, joka vie meitä kohti yhteiskuntaa, jossa tytöt voivat luottaa itseensä ja tulevaisuuteensa.
Kansainvälisenä Tyttöjen päivänä teemana on “Tyttöjen visio tulevaisuudesta”. Jotta voimme nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet, meidän on ruokittava toivon tunnetta ja uskoa siihen, että hyvä tulevaisuus odottaa jokaista.
Miten voimme rakentaa ympäristön, jossa tytöt voivat olla omia, moninaisia, rönsyileviä ja tärkeitä itsejään ilman rajoituksia tai pelkoa? Meidän on annettava tytöille tilaa. Ja arvostusta – kun tytöt puhuvat, heitä kuunnellaan. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota, miten tytöille ja tytöistä puhutaan. Millaista kommentointia tytöt saavat pojilta ja miehiltä, millaisia ovat median luomat käsitykset naiseudesta ja miten aikuiset naiset yleensä puhuvat itsestään. Arvostaen vai arvostellen?
Tyttöjen potentiaalin vahvistaminen on ratkaisevaa – se hyödyttää meitä kaikkia, perheissä ja muissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole pelkästään sosiaalinen tavoite, vaan se on älykäs valinta, joka resonoi koko yhteiskuntamme rakenteissa.
Kun tarkastellaan tyttöjen hyvinvointia, on oleellista ymmärtää, että se on syvästi kytköksissä yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin. Kun tuemme tyttöjä, emme tue ainoastaan heidän yksilöllistä kehitystään, vaan annamme kyytiä rakenteille, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa.
Vaasan Setlementissä tyttötyötä tehdään Nummen koulun ja Variskan yhtenäiskoulun 4.-7.-luokkalaisten parissa ryhmämuotoisena toimintana Ristinummella. Tyttötyön tavoitteena on omalta osaltaan turvata kasvurauhaa, tarjota turvallinen paikka olla oma itsensä ja toteuttaa itseään sekä vahvistaa osallisuuden ja toimijuuden kokemusta arkiympäristössä ja osana yhteiskuntaa.
Opimme tuntemaan tytöt useamman vuoden ajalta, ja tämä jatkumo on hyvin oleellinen osa toiminnan tavoitteiden toteutumisessa. Turvallisten aikuisten läsnäololla voidaan vahvistaa kunkin kävijän kasvua omaksi itsekseen ja oman ainutlaatuisen potentiaalinsa tunnistavaksi nuoreksi.
Pauliina Liukkonen, Tyttötyön työalajohtaja, Loisto setlementti
Hanna Puronaho, Tyttötyön ohjaaja, Vaasan Setlementti