Noin 33 000 lasta Suomessa kokee joka vuosi vanhempien avioeron. Eron jälkeen moni asia mullistuu lapsen ja vanhempien elämässä.
Vaasan Setlementtiyhdistys järjesti keskiviikkona Setlementtikeskuksessa kaksi maksutonta koulutustilaisuutta eroperheiden parissa työskenteleville. Koulutuksiin osallistui 20 henkilöä, ja kouluttajana oli Teija Hallbäck-Vainikka Yhden vanhemman perheiden liitosta.
Yhden vanhemman perheiden liitto on tehnyt pian 50 vuotta ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Sen tavoite on lievittää vanhempien kriisien seurauksia lapsille ja ehkäistä yhden vanhemman perheiden taloudellista, sosiaalista ja oikeudellista syrjäytymistä.
Vanhempien eron ABC -oulutus antoi eroperheiden parissa työskenteleville perustiedot lapsen huollon, tapaamisten ja elatuksen järjestämisestä vanhempien eron jälkeen.
”Lapsen etu on tärkein”, Hallbäck-Vainikka korosti. Kun vanhemmat pohtivat ja sopivat, miten lapsen asiat järjestetään vanhempien eron jälkeen, tärkeintä on miettiä, miten asiat sujuvat parhaiten lapsen kannalta.
Valitettavasti todellisuus on usein toista. Teija Hallbäck-Vainikka on vuosien varrella nähnyt lukuisia kertoja surullisia esimerkkejä vanhempien joustamattomuudesta.
”On ollut tilanteita, ettei lapsi ole päässyt isoisänsä hautajaisiin, koska äiti tai isä on pitänyt tiukasti kiinni omasta tapaamisviikonlopustaan. Tai vanhempi ei omalla vuorollaan vie lasta harrastuksiin tai kaverisynttäreille. Ja kuka siinä kärsii – lapsi!”
Hallbäck-Vainikka neuvoo vanhempia sopimaan asioista aina kirjallisesti, vaikka se ei ole pakollista. Asiat kannattaa kirjata sitä tarkemmin, mitä vaikeampi vanhempien välinen tilanne on. Sopimus olisi hyvä tehdä määräaikaisena.
”Tilannehan on kaikille uusi. Kukaan ei tiedä, miten arki lähtee sujumaan.”
Itsekin avioeron kokenut Hallbäck-Vainikka tietää, että välit esimerkiksi entisen puolison sukulaisiin voivat olla hankalat eron jälkeen. Lapsen kannalta on kuitenkin tärkeää, että yhteys sukulaisiin säilyy.
